Vaalentaminen

Hapete, esikäsittelymenetelmät ja vaalentaminen, työvälineet ja työtavat vaalennettaessa 

Julia Halonen: Hiusvärien kemiaa, tutkielma löytyy linkissä http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/ont/Halonen_J_2016_kandidaatintutkielma.pdf 

Miksi vaalennetun hiuksen vetolujuus heikkenee? 

-Vaalennus on hiuksille voimakkain mahdollinen kemiallinen käsittely, sillä se vaurioittaa hiuksen rikkisidoksia ja sen vuoksi vetolujuus heikkenee. Terve hius palautuu venytyksestä.

Mitkä ovat vaalennusaineiden tärkeimmät vaikuttavat aineet? 

-Vaikuttavia aineita ovat vetyperoksidi ja persulfaatit.

Mitkä ovat hapetteen tärkeimmät vaikuttavat ainesosat? 

-Vetyperoksidi on useimmiten käytetty hapete.

Miksi vaalennusaine ja hapeteseos on tehtävä juuri ennen tuotteen levittämistä hiuksiin eikä sitä voi säilyttää pitkän aikaa kupissa? 

-Koska happea alkaa irrota välittömästi hapettavista ainesosista, kun ne on sekoitettu toisiinsa.

Kirjassa esitetään 3 erilaista värinpoistomenetelmää. Mitkä ne ovat? Mikä näistä kolmesta menetelmästä on vaalennus ja miksi sitä kutsutaan sillä nimellä? 

-Hapetevärinpoisto, liuotinvärinpoisto ja emäs-ja hapanvärinpoisto. Emäsvärinpoisto aiheuttaa hiuksen vaalenemisen. Emäsvärinpoistovalmisteesta vapautuva happi erottaa värilliset molekyylit toisistaan. Hapettuvien väriainesosien irrotessa toisistaan värilliset molekyyliryppäät pienenee ja muuttuu värittömiksi, sen vuoksi hius vaalenee.

Myös hapanvärinpoistossa hius vaalenee. Värinpoistotulos voi olla myös itsessään tavoiteltava lopputulos ja silloin sitä kutsutaan vaalennukseksi.

Selvitimme viime viikon tehtävässä happivaurioita ja niiden syntyä. Kaikista värjäysmenetelmistä juuri vaalennus synnyttää tehokkaimmin happivaurioita. Miksi vaalennuksessa käyttöohjeita on noudatettava tarkasti? Pohdi myös ihon kannalta. 

-Vain käyttöohjeen avulla voit erottaa eri valmistetyypit toisistaan. Matalaemäksisen ph on9-12 ja korkeaemäksinen voi olla jopa 14. Koska ph arvoa ei lue pakkauksissa ja kumpikin näistä valmisteista sisältää samoja vaikuttavia ainesosia, voit erottaa ne toisistaan vain käyttöohjeella. Korkeaemäksiset valmisteet vaalentavat monta astetta ja erittäin nopeasti, mutta niitä ei saa missään nimessä levittää hiuspohjaan asti valmisteen syövyttävyyden vuoksi.

Minkä vahvuista värinpoistoainetta on sallittu laittaa hiuspohjaan? 

-Ei ikinä korkeampaa kuin 6%!!

Miten hapanvärinpoiston vaikuttavat aineet poikkeavat emäsvärinpoistoaineista? 

-Hapanvärinpoistovalmisteen vaikuttava ainesosa on pelkistin; se voi luovuttaa vetyä vain happamassa ympäristössä, jonka takia pelkistimen sekaan sekoitetaankin hapanvärinpoistossa jotain hapanta puskuria eli ainesosaa, joka säätää käyttövalmiin valmisteen happamaksi. Happamista puskureista yleisimmin käytössä on sitruunahappo ja fosforihappo. Suurin ero näiden kahden värinpoistomenetelmän välillä on puskuri, joka säätää käyttövalmiin valmisteen joko happamaksi, tai emäksiseksi.

Miten emäs- ja hapanvärinpoiston toimintaperiaatteet poikkeavat toisistaan, kuvaile kumpaakin lyhyesti. 

-Emäsvärinpoisto perustuu hapen kykyyn erottaa värilliset molekyylit toisistaan emäksisessä ympäristössä. Kun hapettuvat väriainesosat irtoavat toisistaan, värilliset molekyyliryppäät pienenevät ja muuttuvat värittömiksi. Emäsvärinpoistossa vapautuva happi katkoo tehokkaasti myös rikkisidoksia ja sen vuoksi hius vaurioituu enemmän.

Hapanvärinpoisto sopii paremmin rakennevaurioituneille hiuksille. Valmisteen vapautuva vety irrottaa värillisiä molekyylejä toisistaan happamassa ympäristössä ja hius vaalenee. Värinpoiston jälkeen on vaarana, että ilmassa olevat vapaat happiatomit liittävät värinpoiston irrottamat värimolekyylit takaisin toisiinsa ja hius tummenee sen vuoksi uudelleen.

 Miksi hapanvärinpoistossa hiukseen lisätään käsittelyn loppuvaiheessa mietoa hapetetta (vetyperoksidia) hetkeksi? 

-Kun ruskeaan hiukseen laitetaan happea luovuttavia ainesosia (persulfaatteja ja vetyperoksidia), happi alkaa erottaa värillisiä melaniineja ja keinotekoisia väriaineita toisistaan. Siniset molekyylit muuttuvat ensin värittömiksi ja jäljelle jäävät vain punaiset ja keltaiset ainesosat.

      Sivulla 98 esitetään hiusten vaalentumistaulukko, josta on nähtävissä hiusten väri vaalennettaessa eri tummuusasteilla. Mikä on hiuksen vaalennuspohjan väri seuraavilla tummuusasteilla: 

a. 4, vaalennuspohja ja sen vastaväri: Punainen ja sen vastavärinä toimii vihreä

b. 7, vaalennuspohja ja sen vastaväri: Oranssi ja sen vastavärinä toimii violetti

c. 9, vaalennuspohja ja sen vastaväri: Keltainen ja sen vastavärinä toimii sininen.

Taulukko antaa suuntaa siihen, mitä on odotettavissa.

Tehtävät Väriä ja kiharaa -kirjasta, s. 130-158 

1. Mitä otat huomioon, kun levität vaalennusainetta siveltimellä koko hiuspituuteen tai tyvikasvuun? 

Ihokontakti mahdollisimman vähäinen. Vaalennusaineen turpoaminen vaikuttaa siihen, minne sitä kannattaa viedä. Vaalennettaessa koko hiuspituutta tai tyvikasvun osuutta väri levitetään ensin sinne, missä vaalennusasteen muutostarve on suurin. Vaalennusaine täytyy levittää ensin sinne, missä hiusta tarvitsee vaalentaa eniten. Tyveen levitetään väri viimeisenä, koska hiuspohjasta haihtuva lämpö nopeuttaa tyven vaalenemista.

2. Mitä tarkoitetaan marmoroinnilla? 

Vaalennusainemassan levittäminen hapetevärin päälle on marmoroimista.

3. Miksi sormitekniikalla vaalennusainetta levittäessä tulee olla varovainen? 

kädet tulee suojata suojahanskoilla koko levittämisen ajan! Hanskat vaihdetaan 20min välein. Pitää välttää voimakasta mekaanista venytystä ja hierontaa, se voi tehostaa hapettumisprosessin alaisena olevan hiuksen rikkisidoksen katkeamista.

4. Miten vaalennuspesu tehdään kirjan ohjeiden mukaan? 

Vaalennuspesua kannattaa käyttää, jos vaalennuksen tarve on 1-3 astetta. Vaalennuspesuun tarvitsee vaalennusainetta, hapetetta, vettä ja shampoota/hoitoainetta. Massassa kaikkia ainesosia on yhtä paljon. Vaalennuspesu tehdään yleensä pesupaikalla ja se tehdään kuiviin pesemättömiin hiuksiin. Massa huuhdellaan pois, kun haluttu lopputulos on saavutettu. Vähiten vaalentava vaalennuspesuseos muodostuu vaalennusaineesta, vedestä ja shampoosta, koska siitä puuttuu hapete se vaalentaa vähemmän.

Hiusten väriaineet

1. 1. Mitä on melaniini? 
2. Hiusnystyn pinalla on emosoujen lisäksi myös melanosyyttisoluja, jotka valmistavat hiusten luonnollisen värin, melaniinin. Hiusten väri määräytyy melaniinin tyypistä ja määrästä niin, että tumma tukka on seurausta suuresta määrästä melaniinia ja vaalea vähäisestä määrästä. Melaniinia löytyy vain kuitusoluista. Tyroksiinia ihminen saa normaalista ravinnosta

2. 2. Miten melaniini syntyy hiuksen ihonalaisessa osassa? 
3. Kun melanosyyttisolut saavat tyrosiinia elli aminohappoa verenkierrosta, käynnistyy melaniineja tuottava kemiallinen reaktio melanosyyttisolujen sisällä.

3. 3. Miten hiuksen väri määrittyy ihmisen elämän eri vaiheissa? Miksi se voi muuttua elämän eri vaiheissa? 
4. Geeniohje määrittelee sen minkä värisenä hiukset kasvavat elämän eri vaiheissa. Väri muuttuu siksi että osa melanosyyteistä lopettaa melaniinin tuotannon. Kun melanosyytti ei tuota melaniinia niin hiukset ovat värittömät.

4. 4. Mikä on vitiligo? 
5. Autoimmuunisairaus, jossa melanosyytit eivät pysty muodostamaan melaniinia. Vitiligo näkyy valkoisina pälvinä ihossa. 

5. 5.Mistä johtuu hiuksen harmaantuminen? 
6. Ihmisen geeniperimässä on tieto, joka ohjaa melanosyytit lopettamaan melaniinin tuotannon iän karttuessa. Geenit voivat ohjata sen loppumaan missä iässä tahansa eli harmaantuuminen on yksilöllistä.

6. 6. Hiuksissa voi olla kolmenlaisia erilaisia melaniineja. Kuvaile niitä tarkemmin. 
7. Melaniineja on kaksi erilaista; Eumelaniini, joka on väriltään musta - ruskea sekä feomelaniini, joka on väriltään keltaista - punaista.
8. Eumelaniini: Rakeista. Melanosyyttisolu pakkaa melaniinin rakkuloiden sisään ja siirtää rakkulat kuitusoluun. Se heijastaa punaista, sinistä ja keltaista valoa. Hiuksessa olevasta melaniinista syntyy optinen sekoitus, jonka ihminen näkee ruskeana. Rakeinen melaniini määrää hiusten tummuuden. Pieni määrä rakeista melaniinia hiuksissa kertoo vaaleasta hiusten väristä.
9. 
   
10. Feomelaniini: Hajanaista. Ei pakkaudu rakkuloihin vaan se levittäytyy kuitusoluihin pieninä molekyyleinä. Heijastaa keltaista ja punaista valoa. Nämä molekyylit eivät vaikuta hiusten tummuuteen. Jos luonnolliset hiukset näyttävät auringonvalossa punaruskeilta, on hiuksissa runsaasti feomelaniinia. Punahiuksisilla sen määrä on suurin. 
11. 
    
12. Useissa lähteissä kerrotaan myös sekamelaniineista, joilla on näiden edellämainittujen melaniinien ominaisuuksia. Näiden sekamelaniinien esiintymisestä ja vaikutuksesta värikäsittelyihin ei ole olemassa tutkimustietoa. Joten voidaan olettaa ettei ne vaikuta millään tavallakäytännön työhön.

7. 7. Henna-kasvi on yksi hiuksen luonnosta saatava keinotekoinen väriaine. Millaista harmia se voi aiheuttaa värjäyksessä kirjan mukaan ja miksi? 
8. Hennavärjäyksessä hiuksiin jää metalleja. Ne edistävät hapen vapautumista seuraavassa hapettumiseen perustuvassa värjäyksessä. Pahimmillaan tästä voi seurata pysyviä happivaurioita.
9. 
   

8. 8. Suoraväri -ainesosa on toinen kirjan mainitsemista keinotekoisista väriainesosista. Miten tunnistat suoraväriaineen 
9. 
   

1. a.INCI -listan perusteella: Basic blue 4, acid brown 6, pigment yellow 13, disperce orange 3, direct red 80. Tärkein tunnistettava on Nitro, joka kertoo väriainesosan olevan suoraväri

2. b.koostumuksen ja olomuodon perusteella: Suoraväriä voidaan käyttää sampoissa, hoitoaineissa, muotoilutuotteissa, sävytteissä, vaalennusaineissa. Suoraväri on valmiiksi värillistä tullessaan purkista ulos.
3. 
   

9. 9. Missä kaikissa tuotteissa suoraväri-ainesosia käytetään hiusalalla? 
10. Kaikissa sellaisissa hiuskosmeettisissa valmisteissa, joiden tarkoituksena on värjätä hiuksia.  Sampoissa, muotoilutuotteissa, hoitoaineissa, sävytteissä, värivaahdoissa, kesto-ja kevytväreissä ja vaalennusaineissa.

10. 10.Miten sähkökemiallisesti kiinnittyvät suoraväriaineet tarttuvat hiukseen? 
11. Niitä on kahdenlaisia, positiivisia ja negatiivisia. Negatiivisesti varautuneet kiinnittyväthiuskeratiinin positiviisiin osiin ja positiiviset taas negatiivisiin osiin.

11. 11.Miksi hapettuvia väriainesosia kutsutaan esiväriaineiksi? 
12. Koska niissä ei ole väriä, ne ovat värittömiä. Ne muuttuvat värillisiksi kun ne pääsevät reagoimaan hapen avulla. 

12. 12. Mitkä värjäysmenetelmät sisältävät esiväriaineita? 
13. Hapettumiseen perustuvat hiusvärivalmisteet eli kesto-ja kevytvärjäys. 

13. 13. Mitä musta ”hennatatuointi” sisältää ja miksi se voi olla ottajalleen vaarallinen? 
14. Se sisältää parafenyleenidiamiinia, joka on yksi voimakkaimmin allergisoiva kosmeettinen hapettuva väriainesosa.

14. 14. Miten hiuksen pysyvä rakennevaurio eli ”happivaurio” syntyy? 
15.  Happivaurio syntyy kun happea vapauttavat kosmeettiset ainesosat katkaisevat pysyvästi rikkisidoksia ja rakennevaurio syntyy. Eniten vaurioita on hiusten latvoissa, vanhimmissa hiuksissa.

15. 15. Mikä värjäysmenetelmistämme aiheuttaa eniten happivaurioita ja miksi? 
16. Vaalennuskäsittelyt

16. 16. Mikä osa hiuksen rakenteessa hajoaa lopullisesti silloin, kun hius katkeaa kemiallisen värittelyn 
17. (värjäyksen) yhteydessä? 
18. Hiuksen rikkisidokset katkeavat. 

17. 17. Miten tunnistat happivaurioituneen hiuksen? Miltä se tuntuu ja näyttää? Miksi happivauriot on joskus hankala tunnistaa? 
18. Happivauriot täytyy ottaa huomioon hiusten käsittelyssä. Se näkyy hiuksissa kiillottomuutena, sähköistymisenä, hiusten karkeutumisena, takkuuntumisena, latvojen haarautumisena, ja hiukset voi olla vaikeat selvittää. 

Värioppi tehtävä

Määrittele mitä on valo? 

Valo on sähkömagneettista säteilyä. Ihmissilmä näkee parhaiten keltaista tai kellanvihreää valoa. Valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi ja pidempää infrapunaksi. Valoaaltojen kolme perusominaisuutta ovat kirkkaus, väri ja polarisaatio. Aistittu väri määräytyy valon aallonpituudesta. 

Määrittele spektri ja käsite ”väri”

Kun valo kulkee esim. prisman läpi, eri aallonpituudet taittuvat eri tavoin. Näin syntyy spektri, jossa eri aallonpituudet näkyvät eri värisinä. Näkyvän valon lyhytaaltoinen pää on violetti ja pitkäaaltoinen punainen. Jatkuvaksi spektriksi sanotaan spektriä, jossa on hyppäyksittä kaikkia aallonpituuksia sateenkaaren tavoin punaisesta oranssin, keltaisen, vihreän ja sinisen kautta violettiin.

Jos spektrissä on vain tiettyjä aallonpituuksia, puhutaan viivaspektristä.

Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suureen jakautumista komponentteihin taajuuden tai energian suhteen. Tunnetuin esimerkki on valon spektrin jakaantuminen eri väreihin sateenkaaressa. Jos spektrissä on hyppäyksittä kaikkia aallonpituuksia sateenkaaren tavoin punaisesta oranssin, keltaisen, vihreän ja sinisen kautta violettiin, sitä kutsutaan jatkuvaksi spektriksi. 

Värin havaitseminen perustuu kolmeen asiaan:

• valoon, joka on värin lähde
• kohteeseen, siihen, miten kohde vastaa väriin
• silmään, joka ottaa värin vastaan

Väri on auringosta tai muusta valolähteestä tulevaa aaltomuotoista sähkömagneettista säteilyä eli valoa. Jokaista värisävyä vastaa oma aallonpituus. Pisin aallonpituus on punaisella ja lyhin violetilla. Ihmiselle näkyvien värien ääripäiden lisäksi puhutaan infrapunasta, jonka aallon pituus on pitempi kuin näkyvä valo ja se voidaan tuntea lämpönä. Puhutaan myös ultravioletista, joka on lyhytaaltoisempaa kuin näkyvä valo. Ihminen aistii värin, kun valo heijastuu jostakin värillisestä kohteesta silmän verkkokalvolle.

Mitä tarkoitetaan väriaistilla 

Väriaisti eli värinäkö tarkoittaa monilla eliöillä olevaa kykyä erotella eri värejä toisistaan. Värinäkö on osa näköaistia. Ihminen havaitsee sateenkaaren värit violetista punaiseen. Ihmisen värinäkö perustuu silmän verkkokalvon tappisoluihin. Niitä on kolmea tyyppiä: yhdet havaitsevat punaista ja sen lähivärejä, toiset sinistä lähiväreineen ja kolmannet vihreitä lähiväreineen. Ihminen ei pysty havaitsemaan violettia lyhytaaltoisempaa ultraviolettia väriä, kuten jotkin muut eläinlajit. Ultravioletti valo ei ensinkään pääse ihmissilmän linssistä sisään, eikä ihmisellä ole myöskään sen havaitsemiseen kykeneviä tappisoluja.

Mitä on värisokeus, millaisia muotoja sillä voi olla?

Täysin värisokea ihminen näkee vain tummuuden ja vaaleuden eri asteet (kaikki on hänelle kuin mustavalkoista). Hän ei tunne yhtään väriä eikä edes ymmärrä, mitä väri tarkoittaa. Tavallisesti sanalla värisokeus tarkoitetaan värinäön heikkoutta, jolloin ihminen näkee edes joitakin värejä.  Yleisin värinäön heikkouden muoto, puna-vihersokeus. Puna-vihersokeutta on eri asteista: jotkut puna-vihersokeat eivät koskaan erota punaista ja vihreää, jotkut sekoittavat nämä värit vain niiden joutuessa vierekkäin. Purppurasokeus on erittäin harvinainen väriheikkoustyyppi.  Mahdollisia ovat myös esimerkiksi ruskean ja vihreän eri sävyjen rajoittunut erottelukyky. Näön ollessa normaali silmän verkkokalvon valoherkät tappisolut reagoivat valon eri aallonpituuksiin ja tunnistavat ne väreinä. Värisokealla jokin tappityyppi saattaa puuttua tai olla viallinen.

Määrittele nämä käsitteet:  

a. pigmentti 

Pigmentit ovat tavallisesti aineita, joilla on voimakas värjäävä ominaisuus. Pisimpään on käytetty luonnosta löytyneitä aineita, jotka sisältävät sopivia kemiallisia aineita luonnostaan.  Maavärejä kuten okraa ja punaista rautaoksidia, sekä hiiltä on käytetty jo tuhansien vuosien ajan kehon värjäämiseen ja luolamaalauksiin. Värejä on saatu myös muun muassa kasveista ja puolijalokivistä. Nykyisin valmistetaan paljon myös keinotekoisia pigmenttejä. 

b. väriaine 

Väriaineet ovat erilaisten materiaalien värjäämiseen käytettyjä, yleensä johonkin liuotteeseen tai sideaineesen liukenevia värillisiä, tavallisesti orgaanisia yhdisteitä. Väriaineiksi voidaan sanoa myös maaleissa käytettyjä pigmenttejä, jotka ovat yleensä liukenemattomia ja enimmäkseen epäorgaanisia yhdisteitä. Vanhastaan käytettyjä, luonnosta saatavia väriaineita ovat muun muassa sininen indigo, punertava purppura, keltainen alitsariini ja punainen karmiini.Väriaineet voidaan ryhmitellä eri tavoin. Kemiallisen rakenteensa perusteella ne voidaan jakaa useisiin ryhmiin, joita ovat esimerkiksi atsoväriaineet, nitroväriaineet ja rikkivärit.

c. sävy 

Sävy on värin sijainti spektrissä. Jokaista värisävyä vastaa oma valon aallonpituus violetin lyhyestä aallonpituudesta punaisen pitkään aallonpituuteen. Perussävyihin viitataan nimillä kuten punainen, sininen, vihreä ja keltainen. Sävyjä on kuitenkin rajaton määrä, sillä spektrin värisiirtymät ovat portaattomia. Valonlähteen värisävyä vastaavaa lämpötilaa kutsutaan värilämpötilaksi.

Sävyssä eivät ole mukana värin kaksi muuta pääominaisuutta, kirkkaus ja kylläisyys. Sävy pysyy siis samana vaikka väri tummenee tai vaalenee, tai muuttuu värikylläisemmäksi tai harmaammaksi. 

d. vivahde

Hienokseltaan erottuva sävy, nyanssi. Vivahde on pienempi kuin sävy joka on vallitseva väri. Vivahde näkyy hiuksissa esimerkiksi valon vaikutuksesta. Hiusten värien vivahteita kutsutaan kulööreiksi. Vivahteet voidaan jakaa yleisesti kahteen pääryhmään, kylmiin ja lämpimiin vivahteisiin. Kylmiä ovat sininen, vihreä ja violetti. Lämpimiä punainen, oranssi ja keltainen. 

4. Esitä maalaamalla tai muulla tavoin väritähti/ tai ympyrä, jossa on päävärit ja niiden vastavärit sekä välivärit.

Päävärit ovat punainen, sininen ja keltainen ovat itsenäisiä värejä, joita ei voi sekoittaa muista väreistä. Välivärit, oranssi, vihreä ja violetti syntyvät päävärien sekoituksista.

Vastavärit ovat värejä, jotka yhdistettyinä kumoavat toisensa. 

Värivastakohtia ovat tumma/vaalea, kylmä/lämmin, vastavärit sekä iso alue/pieni alue. Vastakohdat korostavat toisiaan. 

Piirrä tai kuvaa valööri- eli tummuusastetaulukko. Mitä sillä tarkoitetaan? Kuvaa blogiisi tai sähköiseen portfolioon. 

Hiusten värien yhteydessä puhutaan myös värin tummuusasteesta, 10 ollessa puhtaan vaalea ja 1 syvä pikimusta. Tummuusasteen yhteydessä ei pidä hämääntyä värin sävyn kanssa, lämmin oranssinen punainen voi olla tummuusasteeltaan sama kuin kylmä teräksinen harmaa. Asteikon "vaaleassa päässä" luku voi mennä kymmenen yli, lukemiin 11-12 mutta silloin ei kyse ole enää puhtaasta, luonnollisesta vaaleudesta vaan kemiallisesti saavutetusta vaalennuksen tuloksesta.

Värein tärkeimpiä ominaisuuksia on niiden tummuus ja vaaleus. Yleisessä väriopissa tätä kutsutaan värin valoisuudeksi eli välööriksi. 

Määrittele seuraavat käsitteet hiusväreissä:  

a. kylmät värit: Kylmät sävyt ovat luonteeltaan enemmän jäisiä, huurteisia. 
b. lämpimät värit: Lämpimät sävyt ovat hieman murrettuja, punertavaan tai kellertävään taittuvia.
c. murretut värit:  Murrettu väri tarkoittaa sitä että vastavärejä sekoitetaan keskenään. Murettujen värien vastakohta ovat puhtaat värit, joita ovat päävärit ja välivärit ja kaikki niiden sekoitukset, joissa vastavärit eivät sekoitu keskenään. 

Kylmät värit:

 

customhair.info

terve.fi

det-style.ru

Lämpimät värit:

Pastellivärit ja murretut värit:

terve.fi

lily.fi

Lähteet:

wikipedia

peda.net

ursa.fi

Helmin hiusblogi

Väriä ja kiharaa-kirja